Käsivarressa heinä-elokuussa 2000 :

 

Valti kiemurtelee kuin käärme

 

29.7.2000 lauantaina aamuneljältä lähdettiin taasen kaverini Anssin kanssa Mikkelistä, auringon nousu mukavasti matkaa kiidättää...

Illalla noustiin lentsikan siivin epävakain Kilpisjärveltä, nousu aika huimaavaa Cesnan vaappuessa korkeutta ottaen Saanan sivuitse yli Kuonjarjohkan ohi Kaitsan ohi Saivaaran yli Toskalin Valtin vartta seuraillen ylös Somakselle. Kamat nopsaan hiekkarannalle ja teltta pystyyn. Ilta-auringon viime säteitä Seitakivelle nauttimaan, ei taaskaan taskuista löytynyt kolikkoakaan lepytykseksi. Kaunis usvainen ilta, tuuli pohjoisesta, rauha rikkumaton.

Sunnuntaiaamu alkoi aurinkoisesti, kotimatka tästä nyt alkoi Valtia alas köpötellen Somaslompolo kiertäen ja yli joen putouksen jälkeen jo tutusta paikasta. Kirkonmenojen aikaan avautui Valtijokilaakso mykistävässä komeudessaan kuin Eedenin puutarha. Matka etenee joutuisasti hiekkaharjua pitkin. Teltta pystyyn suurimmalle putoukselle ja kevyttä kalastelua sen aluskuohuissa, pientä rautua pilvin pimein, yksi puolikiloinen, muut ei sitäkään.

viitisen metriä putousta

Valtin putous

Keli alkoi muuttua tuulen yltyessä ja pilvien kerääntyessä, kylmä muistuen mieliin viimekesäiset päivät samoilla seuduin. Kalasteltiin alavirtaan perhoin parisen kilometriä liki kahlaamolle asti mitään saamatta, ei elonmerkkiäkään. Kellosta loppui patteri, no eipä kiire mihinkään.

uimala se on, ei siitä yli pääse

Valtin "kahlaamo"

Maanantai heinäkuun viimeinen päivä matka jatkuu, maisemat hienot. Maailmanhuipulla pitempi tauko, erästä helikopterilla tullutta porukkaa vähän jututettiin. Tänä vuonna yllättävän paljon porukkaa, nähty ainakin viitisen ryhmää, viimevuonna ei ristin sielua. Teltta pystyyn pariksi yöksi pienen putouksen viereen. Kalastelua alavirtaan, useita pieniä putouksia, koskipätkiä ja suvantoja, harjuksia aika mukavasti syötäväksi asti, nam. Vettä tihuuttaa, sään puolesta synkkä päivä. Tuli käytyä liki Porojärvellä, melkoista pusikkoo rannat osin.

Tiistai 1.8. kalastelua ja laiskottelua, pientä taimenta ja harjusta olisi. Pari harria ylös hyväksi vaihteluksi ainaiselle riisi-makaroni-nuudeli-jauhelihapadalle.

upeeta on...

Valtin  putous, taas

Keskiviikkoaamuna sumussa hiukan suuntaa haparoiden kohti Toskalia yli tunturiharjanteen. Matka joutuisasti lopulta luisti, todella hieno keli pienen tuulenvireen käydessä ja päivän paistaessa. Toskal kiertäen lippaa heittäen, Anssi saikin hienon (800 g) raudun, komee punaisuudessaan. Itikoita on vaan ihan älyttömästi, mitäköhän varten on nekin luotu, moiset v-maiset inisijät. Hiljasta on, rauhaa mitä nyt jokunen tunturikihu uikuttelee, varsin ärsyttävän yksinkertainen ääni sillä, uiii. Huomataan jotta pelikortit on jääny kotiin ja näkkäri on vähissä, ja...

tuntematon perhomies

Toskal

Torstaina Toskalilta Saivaaran suuntaan Reikämaan kahlaamon kautta yli helposti, kivikkoo riittää ja matka kohti Jogasjärveä jatkuu, voi luoja mitä rämeikköö, kivikko aika hirveetä, eikä voi kiertääkään, mrrr.

Saivaara taustalla

Reikämaan   kahlaamo

Porojärven kämpän niemeen teltta pystyyn, illalla Kekkosen kämpän koskelle kalaan, saalis totutun huono. Itikoita tai mitä lie pistelijöitä jotain one ziljoonas, ärsyttäää!

auringonlasku Porojärvellä

Kekkosenkämpän koski

Perjantaina hirvee helle, ötökät kiusaa varsinkin alkumatkasta Harrijärvien kautta Kaitsalle yli tunturien liiemmin kiertelemättä. Ei tämä helle täällä oikein miellytä, ei tuulenvirekään käy ja sehän tietää pörriäisiä. Kalastusta kuitenkin on mukava harrastaa vaikkei mitään saisikaan. Hieno ilta, satuin ihan mielettömän vesipörriäisten kuoriutumishuippuun, mitä lie olleet kun ei perhooni kalat käyneet kuitenkaan. Auringon piiloutuessa tunturin taakse ilma heti oleellisesti viileni, aika hirveet nää Kaitsan jokivarsipusikot eli pajukot. Muutoin todella hienoa, sielu lepää, vesi virtaa, solisee...

Kuinka karu on tää Käsivarsi, Yliperäksi kutsutaan tätä vihoviimeistä kolkkaa, toisaalta avara ja kaunis. Mieli aina tekevi takaisin.

huh ryteikkö loppui, Kutturankurun vaiheilla

Terbmis

Muutettiinkin vähän matkasuunnitelmaa ja ajateltiin marssia huomenissa aina Tshahkaljärvelle asti. Pitkähän se matka sitten vähän oli, alkuun melko vaikeakulkuista aina Kutturankurun vaiheille asti. Terbmiksen rannat jo helppoja ja joutuisia, Saanan näkyessä ensimmäset puhelinkontaktit kotijoukoille ja teltta pystyyn viimeistä kertaa tuon samaisen tunturin katveeseen.

Saana ja kuvajainen

aamuinen  Saana

Sunnuntaiaamuna ennen kymmentä postikortit hotellilla kirjoiteltuamme jo valmiina pitkälle kotimatkalle -ensi vuonna uudestaan?

 

linkit:
Pääsivu
Käsivarressa heinäkuussa-99
Didnun kautta Haltille -2004
Saariselkä-98
Saariselkä-02
Karhunkierros-96
perhokalastus, reissuja: Teno-2001
Hieman varusteistani
muuta mukavaa perheen parissa...